Nuorten Omaura Helsingissä

Nuorten Omaura on kaksivuotinen, työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun kahdeksas ja yhdeksäs vuosiluokka. Yksilöllisen opiskelutahdin vuoksi opiskelun kesto voi vaihdella. Se on tarkoitettu sellaisille nuorille, jotka ovat ajautuneet törmäyskurssille peruskoulun kanssa ja joilta näin uhkaa jäädä päättötodistus saamatta. Tavoitteena on nuoren opiskelumotivaation vahvistuminen ja koulutusjärjestelmästä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Omauran työskentelyssä vuorottelevat työpaikkaopiskelu ja lähiopetusjaksot koululla. Oppilaaksi valitulle tehdään erityisopetussiirtopäätös.

Omaura-luokkia on kolmessa koulussa: Alppilan ja Tehtaanpuiston yläasteilla ja Torpparinmäen peruskoulussa. Nuorten Omaura on osa opetusviraston ja nuorisoasiaínkeskuksen yhteistyötä: opettajien työparina työskentelee nuorisotyöntekijä kokopäivätoimisesti.

Nuorella on mahdollisuus suorittaa peruskoulun oppimäärää suurelta osin työpaikkaopiskeluna ja
tutustua näin myös erilaisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Muutenkin opiskelussa saavat runsaasti sijaa elämyksellisyys ja toiminnallisuus. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) takaa nuorelle myös monipuolisesti mahdollisuuden toteuttaa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksiaan. Halutessaan nuori voi osallistua yleisopetuksen kursseille sovitusti.

On tärkeää, että niin nuoret, vanhemmat kuin koulujen työntekijätkin osaavat tehdä oikeita valintoja ja päätöksiä nuoren oppilaan mahdolliseen Omauraan siirtymiseen liittyen. Tästä syystä kannattaa ottaa selvää siitä, mitä opiskelu Omaurassa tuo tullessaan sekä miettiä, antaisiko tällainen opiskelumuoto nuorelle uusia onnistumisen mahdollisuuksia.

Onnistumisen edellytykset Omaurassa

Nuoren on tärkeä ymmärtää Omauraopiskelun perusasiat tehdessään valintaa omalta osaltaan. Hän on halukas muutokseen ja sitoutumaan tähän opiskelumuotoon. Jotta opiskelu Omaurassa tuottaisi hyviä oppimiskokemuksia, nuorella tulee olla rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita. Vaikka pulpettiopiskelu ei kiinnostaisikaan, niin nuorella tulisi olla tallella halu oppia uusia asioita ja opiskella myös itsenäisesti. Nuorelta odotetaan valmiutta ottaa vastaan tukea myös koulun ulkopuolelta, jos siihen ilmenee tarvetta.

Vanhempien tuki nuorelle ja Omauraopiskelulle on onnistumisen eräs kulmakivi. Siksi huoltajien odotetaan sitoutuvan vanhempainryhmätoimintaan. Arkinen yhteistyö ja yhteydenpito Omauran työntekijöiden kanssa on tiivistä.

Oppilaat tulevat Nuorten Omaura -ryhmiin eri puolilta kaupunkia, usein oppilashuoltoryhmien aloitteesta. Perinteisempi peruskouluopetus ei näille nuorille ole sopinut. Nuoren oma halu sitoutua toisenlaiseen opiskelumuotoon on välttämätöntä. Lopullisen oppilasvalinnan tekee asiantuntijaryhmä. Valinnassa on tärkeää on löytää ne nuoret, joille tästä opiskelumuodosta voi perustellusti katsoa olevan hyötyä heidän tulevaisuutensa kannalta. Välttämätöntä on myös vanhempien myönteinen asennoituminen Omauraopiskeluun.

Nuoren kasvua ja kehitystä tuetaan kokonaisvaltaisesti. Koulun lisäksi muutkin nuoren elämänalueet, esimerkiksi perhe-elämä ja vapaa-aika, huomioidaan. Keskeistä on tukea sellaisten taitojen, tietojen ja valmiuksien karttumista, joiden avulla nuoren halu ottaa vastuu omasta elämästään vahvistuu. Näin nuori voi saada oman elämänsä hallintaan välineitä, joiden avulla hän onnistuu jatko-opinnoissaan ja löytää oman polkunsa yhteiskunnassa.

Tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia ovat:

• lukeminen, kirjoittaminen ja peruslaskutoimitukset
• perusopiskelutaidot
• oman toiminnan arviointi
• vuorovaikutuksen taidot eri tilanteissa
• arjen hallinta ja epävarmuuden sieto

Oppilasvalinta

Oppilaat Nuorten Omauraan valitaan seuraavasti:

1. Koulujen oppilashuoltoryhmät valitsevat ehdokkaat, joille Omaura saattaisi olla hyvä ratkaisu. Oppilashuoltoryhmän nimeämä työntekijä neuvottelee alustavasti nuoren ja vanhempien kanssa. Vanhemmat ja nuoret itse voivat hakea oman koulun oppilashuollon kautta.

2. Kaikille kiinnostuneille pidetään infotilaisuus.

3. Kiinnostuneet nuoret tekevät hakemuksen Nuorten Omauraan. Hakemus toimitetaan opetusvirastoon alueelliselle erityisopettajalle. Hakemuksessa tulee olla pedagoginen selvitys oppilaalle järjestetyistä tukitoimista ja mahdollisesta oppimissuunnitelmasta sekä asiantuntijalausunto (kuraattorin, psykologin tai lääkärin lausunto), joka perustelee päätöstä nuoren siirtymiselle erityisopetukseen ja Omaura-luokkaan. Oppilaan itsensä laatimat kirjalliset, kuvalliset, musiikilliset tms. perustelut katsotaan lisäeduksi.

4. Omauraan haluavat nuoret ja heidän vanhempansa haastatellaan.

Valinnat ilmoitetaan huhtikuussa. Valinta tehdään opetusviraston nimeämässä asiantuntijaryhmässä yhdessä muiden erityisopetusvalintojen kanssa. Päätös erityisopetukseen siirtämisestä tehdään opetusvirastossa.

Opiskelu Omaurassa

Nuorten Omauran lukuvuodessa vuorottelevat työpaikkaopiskelu ja koululla järjestetty lähiopetus.
Työpaikkojen valintaan nuoren tulee itse vaikuttaa.

Työjaksolla nuoret opiskelevat koulussa maanantaisin ja tiistaisin, keskiviikosta perjantaihin oppilas on oppimassa työpaikallaan. Työjaksoa seuraa 3-4 viikon lähiopiskelujakso, jolloin opiskellaan pääsääntöisesti koululla, mutta myös leireillä ja eri kohteissa opintokäynneillä.

Esimerkki erään lukuvuoden rakentumisesta:

I OPINTOJAKSO
• Viikko 34 Valmistautuminen ja leiri
• Viikko 35 Lähiopiskeluviikko
• Viikot 36-41 1. työpaikkaopiskelujakso
• Viikot 42-44 1. lähiopiskelujakso

II OPINTOJAKSO
• Viikot 45-50. 2. työpaikkaopiskelujakso
• Viikot 51-2. 2. lähiopiskelujakso

III OPINTOJAKSO
• Viikot 3-7 3.työpaikkaopiskelujakso
• Viikot 9-11 3.lähiopiskelujakso

IV OPINTOJAKSO
• Viikot 12-17 4. työpaikkaopiskelujakso
• Viikot 18-22 4. lähiopiskelujakso ja päätösleiri


Työpaikoilla opiskellaan opetussuunnitelman sisältöjä. Sovittujen työtehtävien harjoittelun eli suorittamistehtävien lisäksi oppilaiden työpaikkaopiskeluun kuuluu raportointi- ja tutkimus-
tehtäviä. Lähiopiskelujaksoilla painottuvat erityisesti sellaiset oppiaineet, joita työpaikkaopiskelun kautta ei riittävästi muuten opita, esimerkiksi vieraat kielet ja matematiikka. Myös eri oppiaineita yhdisteleviä kursseja järjestetään. Opiskeluun toisen asteen oppilaitoksissa tutustutaan yhdessä ja erikseen.


Nuoren myönteisen minäkuvan, vuorovaikutustaitojen ja oman toiminnan arvioinnin kehittymistä tuetaan elämyskasvatuksen avulla. Paitsi leireillä ja retkillä elämyskasvatusta toteutetaan myös niin työpaikka- kuin lähiopiskelunkin yhteydessä. Toiminnallisten luottamus-, yhteistoiminta- ja seikkailuharjoitusten herättämät ajatukset ja tunteet puretaan havainnollistamaan tilanteita arkisessa elämässä.


Opiskelu Nuorten Omaurassa etenee henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaan. Sen avulla pyritään löytämään ja huomioimaan kunkin nuoren yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet opiskelussa ja laajemminkin elämässä. Tämä suunnitelma sisältää tavoitteita ja keinoja. HOJKS merkitsee myös oppijan oman vastuullisuuden ja aktiivisuuden korostumista. Opinto-ohjelman laativat ja päivittävät nuori, huoltaja ja opettaja yhdessä.

Arviointi

Arviointi on jatkuvaa ja jatkuva näyttö on keskeinen arvioinnin peruste: nuorta ohjataan säännöllisyyteen toimissaan. Työpaikkajaksojen onnistumista arvioivat nuori, työpaikan vastuuhenkilö eli mentori sekä Omauran opettaja tai ohjaaja yhdessä suullisesti ja kirjallisesti. Nuori saa työtodistuksen arviointeineen. Jokaisen opintojakson lopussa arvioivat nuori ja opettaja yhdessä jakson saavutuksia. Opiskelija saa jaksoarvioinnin paitsi suullisesti myös kirjallisena numeroin, sanallisesti täydennettynä. Tärkeänä tavoitteena on nuoren kehittyminen oman toimintansa arvioijana.

Nuorten Omauran hyväksytysti suorittanut oppilas saa peruskoulun päättötodistuksen.

Oppiaineiden arvostelussa vaikuttavat:

• työpaikkaopiskelu: suorittamistehtävät, raportit, tutkimustehtävät voivat
vaikuttaa useankin oppiaineen arvosanaan.
• jatkuva näyttö lähiopiskelujaksoilla: aktiivisuus ja opiskeluasenne sekä suoritukset
• tuotokset ja edistyminen
• kokeet

Vanhempien vertaisryhmä

Vertaistukeen perustuvan vanhempainryhmän ideana on, että vanhemmat voivat tukea toinen toisiaan vanhemmuudessaan sekä yhdessä etsiä keinoja tukea Omaurassa opiskelevia nuoriaan. Tavoitteena on myös löytää uusia ulottuvuuksia kodin ja koulun yhteistyöhön.

Vertaisryhmä jakaa keskustelun ja toiminnan kautta arkielämään ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Vuorovaikutuksen avulla vanhemmat voivat vaihtaa ja vertailla kokemuksiaan ja näkemyksiään vanhemmuudesta sekä saada siihen uusia voimavaroja. Yhteisiä toimintapäiviä nuorten ja Omauran työntekijöiden kanssa on järjestetty mm. keilailun merkeissä.

Vanhempainryhmän on koettu vaikuttavan myönteisesti perheen vuorovaikutussuhteisiin. Nuoret ovat pitäneet vanhempien osallistumista ryhmän toimintaan tärkeänä. Vanhemmat ovat kokeneet toiminnan merkittäväksi voimavarojen lähteeksi. Omauran työntekijät ovat havainneet kodin ja koulun yhteistyön tulleen entistäkin rakentavammaksi.