omaura -


Osallistuminen

Nuoren Omauraprojekti alkaa hänen tullessaan haastatteluun keväällä jo ennen hänen mahdollista siirtymistään Omaura-luokkaan. Ennen haastattelua nuori ja hänen vanhempansa ovat saaneet jo hieman tietoa Omaurasta ja sen tarjoamasta mahdollisuudesta suorittaa peruskoulu loppuun työpaikkaopiskelua painottaen. Keskeistä haastattelussa on mitata nuoren omaa halua osallistua hänelle tarjottavaan mahdollisuuteen muuttaa koulunkäyntinsä suuntaa.

Tarkoituksena on tuoda nuorelle selväksi, että hänen on itse osallistuttava häntä koskeviin suunnitelmiin. Useinhan nuoret kokevat, että koulunkäyntiin liittyvät ongelmat eivät liity suoranaisesti heihin. He katsovat itseään ja koulunkäyntiään ikään kuin ulkopuolelta. He eivät ole oman elämänsä subjekteja vaan objekteja. Tämä on ymmärrettävä reaktio silloin kun koulunkäynnissä on ahdistusta ja pahaa mieltä tuottavia ongelmia. Nuorelle pitää kuitenkin haastattelussa tehdä selväksi, että tilanteen korjaaminen vaatii myös nuorelta itseltään panostusta ja halua muuttua.


Mukautuminen

Haastattelussa tuodaan myös esille Omauran erilainen tapa toimia: yleensä Omaurassa on neljä työpaikkaopiskelujaksoa, kolme leirikoulua sekä lukuisia vierailuja lukuvuoden aikana. Oppilaan tulee olla näistä työtavoista tietoinen ennen kuin hän voi sitoutua tähän opiskelumuotoon. Oppilaalle tehdään myös selväksi ettei näistä työmuodoista voi jälkikäteen keskustella. Nämä ovat osa opiskelua, kursseja ja opiskelun tavoitteita. Niihin pitää mukautua, jos haluaa opiskella Omaurassa.

Aloitteellisuus

Nuorelle annetaan mahdollisuus pikku hiljaa oppia olemaan omasta elämästään määräävä tekijä. Yksi tärkeä keino tähän pyrittäessä on oman aloitteellisuuden lisääminen. Monia nuoria vaivaa epäonnistumisten ja niiden välttelyn mukanaan tuoma passiivisuus: kun ei tee mitään, ei voi myöskään epäonnistua ja kun ei voi epäonnistua, ei pety itseensä. Näin tuntuu moni nuori ajattelevan. Tästä on kuitenkin päästävä eroon. Niinpä nuorilta vaaditaan aloitteellisuutta heitä koskevissa asioissa. Yksi konkreettisimmista asioista, joissa nuori tähän törmää on työpaikkaopiskelu. Työpaikkaopiskelupaikan saavuttaakseen nuoren pitää itse nimetä ala missä hän haluaa työskennellä ja osallistua työpaikan hakuprosessiin. Joillekin nuorille haluamansa työalan nimeäminen voi kestää parikin viikkoa. On erittäin tärkeää, että Omaurassa on olemassa nuoriso-ohjaaja, joka voi keskittyä kahdestaan työpaikkaopiskelupaikkojen pohtimiseen ja etsintään nuoren kanssa.

Uravalinta

Näin nuori on päässyt Omaura vuotensa alkuun ja saanut sovittua nuoriso-ohjaajan kanssa ensimmäisen työpaikkansa. Tästä alkaakin koko Omauran ja sen jälkeenkin jatkuva prosessi: Uravalinta. Työpaikkaopiskeluun kuuluu oleellisesti oppilaan jatkuva ohjaus. Oppilas joutuu pohtimaan mm. seuraavia kysymyksiä: Soveltuisinko minä tälle alalle? Mitä tällä alalla työskenteleminen vaatii? Minkälaisia velvollisuuksia, vaatimuksia, mahdollisuuksia tällä alalla työskenteleminen tuo mukanaan?
Pikkuhiljaa työpaikoilta saatujen kokemusten avulla nuori alkaa miettiä omia jatko-opintojaan. Tavoitteena on löytää nuorelle ala, joka sopii hänelle, jossa hänellä on motivaatiota opiskella sekä realistiset mahdollisuudet pärjätä.

Reagoiminen

Aina ei nuoren opiskelussa tapahdu valtavaa kehitystä, tai positiivisessa kehityksessä tapahtuu taantumusta. Silloin on tärkeää että muutoksiin reagoidaan nopeasti koulun puolelta ja etsitään syitä muutokseen, sekä pyritään nopeasti saamaan lisätukea ja muuttamaan tilanne. Tähän tarvitaan myös:
- nuoriso-ohjaaja, jolla on aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin nuoren kanssa
- luottamukselliset suhteet vanhempiin, vanhemmat tietävät että ”samassa veneessä ollaan”.


Aktiivisuus

Kaiken tämän myllytyksen jälkeen nuori lopettaa Omauran ja siirtyy toisen asteen opintoihin toivottavasti itseensä luottavana ihmisenä jolla kyky ja halu aktiivisesti ottaa kantaa ja muuttaa oman elämänsä suunnitelmia. Nuori on muuttunut oman elämänsä objektista subjektiksi.



© Omaura
Palvelun tarjoaa Verkkopolku.com